Published Writings

kun tuomen nuppu tertun taittaa / viisi likkaa vitunmoista / painuu pellon pientareille / tyynen ilman kellukkeessa / käy valkohelmat toukotuulen / siemensulan suipposuun / pehmomullan kainaloon / tippuu yksi / tippuu toinen

Tarvitsemme monilajisen yhteisön vaatettamaan itsemme. Radikaali jakaminen mahdollistaa selviytymisen, sillä elämä on mahdollista vain suhteessa muihin. Sana radikaali juontaa juurensa latinan sanasta radicalis, joka tarkoittaa juuritasolle ulottuvaa. 

vitun voima vaikeroi / kitkee, kitkee / vimma vallalla / vankalla rangalla / kitkee, kitkee 

ilman irtohöyhenistä / pehmomullan uumenista / nyhdän, nostan / pilvihattaran huolista / sammalten suomuista / nyhdän, nostan / kimppu kerrallaan

Nainen on toinen, nainen on maaemo, nainen on rivo ja yhtä luonnon kanssa. Naista ja luontoa kohdellaan samoin hierarkisoivin ja valtaan sitoutunein menetelmin. Monilajisessa yhteisössä hän on suojelija, hän on väkevä ja hänellä on vitun voima.

lyhteeksi laitan / kuivumista varron / siemensadon talteen kerään / annan varret salmen syliin / viikkoa vieritän / kunnes kuivuu ajan tasku

Lajienväliset yhteistyön muodot ovat luonnollisia ja elintärkeitä ekosysteemeille. Luonto ei ole hetero, eikä se tunne binääriä. Ekologinen kriisi vaatii siirtymistä monilajiseen yhteisökehoon. Symbioosissa emme omista, vaan ylläpidämme elämää. Pidä huolta kehostasi, se on myös minun. Luonnon helmassa kehomme lepää.

kylän puhti pontevin / yhdessä lyöntiä laittaa / saunatuvan turvaloissa / loukkua kun louskuttaa / käy lihdan läpi päistäreet / rohdinta vai tappuraa / ja häkilään kun heilahtaa / kourassa vain kevein kuitu

Tämä on tuhansien järvien ja järjestöjen maa. Yhdessä tekemisen voimaan uskoi ennen wanhaan kansa, tänään yhtiöt. Liiketoiminnan malleihin haetaan oppia eliöyhteisöstä. Yhteistyö mahdollistaa parven jokaiselle yksilölle paremmat puitteet, kuin ne pystyisivät saavuttamaan yksin. Yhteistyö mullistaa eli panee sekaisin. Sekoittaminen on tärkeä osa maanparannusta. Ekosysteemi muodostuu kreikan kielen sanoista systema, joka tarkoittaa osien muodostamaa kokonaisuutta, sekä sanoista eco ja oikos, jotka tarkoittavat kotia. 

valon keskisäikeen / kerään kehrään keritsen / kehrään langan silkkisen / langan loimeksi laitan / loimen lasken puuhun / narraan niisiin naruset / pirran väliin piikkiä näytän

Taioissa pellava merkitsee puhtautta ja rehellisyyttä. Pellava pehmentää viimeistä matkaa. Eliöyhteisössä hyvän toiselle tekeminen on keskiössä, kukin osallistuu kykyjensä mukaan. Järjestäytyminen tuo suojan ja mahdollistaa yksilöiden väliset suhteet. Toivo onnea toiselle, laula loitsu turvakseni. Torakatkin hakeutuvat lähelle toisiaan. 

kuteen viskaan viriäiseen / luhalla tahdin annan / kankaaseen toiveeni lyön / tuulensuojan talvelle / kudelmaksi kivun tielle / synnyttelen, kudetta kuljettelen / maasta, vitusta, ajan kaitakuiduista / kankaan paidaksi taitan / sen pesen salmiveessä / siliämään tuulen työksi / paidan palmikkoisen

Meillä on kaikki perheen ja maan uumenien kautta tuleva tieto – varmuus esiäitiemme käsitöiden jatkamiseen. Muurahaisten, mehiläisten, lintujen, heinäsirkkojen ja kalojen lailla luomme älykkäitä käyttäytymismalleja. Satojen ja tuhansien vuosien opit ohjaavat osaavia käsiäni.

kumpupilven kaarista / lasken uuden pesuveden / pesen kuuraan kastelen / uuden ihon, ihokerroksen

Jälkimodernien yhteisöjen merkittävin piirre on kuulumisen kokemus. Symbolinen yhteenkuuluvuuden tunne rakentaa vahvoja välittäviä monilajisia suhteita. Jakaminen ja co-existing lienee väylä juurtumiselle, juurille (radix). 

kuvittelen, kutittelen / varron, viittaan, vikisen / viheriäille nummenmaille / lähteen äyräksille / kutsun viiman, vittujen voiman / ja tuulahduksen selässä / kuinka ollakkaan / olen valmis matkaan

Tuuli Metsärinne & Susse
Mustarindan maaliskuun residenssiläiset

Kolumnin inspiraationa oli Henni Salon opinnäyte radikaalista jakamisesta (2025) sekä Saara Kujalan opinnäyte sukupuolesta ja ekologiasta (2023).